Suomalaisia jalanjälkiä Bulgariassa

Authors

Viime vuosina filosofian tohtori Sabira Ståhlberg on julkaissut useita Bulgaria-aiheisia kirjoja, mm. Suomen Kaartista (Suomen Kaarti Balkanilla 2015), Mustastamerestä (Matka Kolkhiiseen ja Koiran elämää Mustallamerellä 2014) ja Bulgarian ruokaperinteistä (Orfeuksen maassa 2015).

Tänä vuonna hän on toimittanut kenraali Ramsayn ja perheen kirjeet sotavuosilta 1877–1878, jotka hän on julkaissut yli kolmensadan sivuisessa kirjassa Från Munksnäs till Konstantinopel.

Kiinnostava uutuus on myös Finländska fotspår i Bulgarien och Rumänien, joka kertoo suomalaisista Bulgarian ja Romanian matkailijoista 1600-luvulta nykypäivään, upseereista, sotilaista, diplomaateista ja kirjailijoista. Kirjassa Ståhlberg kertoo myös omista matkoistaan ja kohtaamisista sekä suomalaisten suhteesta kahteen EU-maahan, muutoksista ja nykypäivän oloista.

Kysyimme kirjailijalta ja tutkijalta kolme kysymystä Bulgariasta ja hänen työstään.

Miten kiinnostuit suomalaisista matkailijoista Bulgariassa?

Olen itse innostunut matkailija – olen matkustanut paljon Euroopassa ja Aasiassa, tehnyt kenttätutkimusta eri maanosissa ja viime aikoina lisännyt myös Afrikan matkakohteisiini. Jo opiskelijana kiinnostuin matkakertomuksista ja rupesin niitä keräämään, mutta vasta tutkijana tajusin, miten arvokkaita tietolähteitä ne ovat. Ensimmäisen Romania-matkani jälkeen 1990-luvun alkupuolella rupesin keräämään matkailijoiden tarinoita Balkanista, sillä halusin tietää enemmän alueesta.

Todellakin opin paljon heiltä, mutta olen kirjassani Finländska fotspår… (tulossa myös suomeksi) myös kriittinen. Lähdekritiikki on olennainen osa, kun käsittelee matkakertomuksia. Löysin useita erinomaisia matkakertojia, mutta myös paljon plagiointia. Varsinkin Kaartin sotilaiden kertomukset joutuvat aivan eri valoon kuin yleensä ollaan Suomessa totuttu.

Miksi Suomen Kaarti ja sen komentaja George Ramsay?

Kaartilaisten kertomukset tulivat hyvin aikaisin kuvioihin mukaan, nehän ovat tunnettuja. En ollut kiinnostunut sotahistoriasta, mutta kun kirjoitin isoisoisäni K.E. Ståhlbergin elämänkertaa (julkaistu 2013) löysin useita sukulaisia, jotka olivat sodan aikana 1877–1878 Balkanilla. Rupesin seuraamaan heidän jalanjälkiään ja löysin Ramsayn perheen, joka on kaukaista sukua. Georgen lapsenlapsenlapset olivat jo ruvenneet kirjoittamaan kirjeitä puhtaaksi.

Löysimme vielä kirjeitä ja järjestin ne Valtionarkistoon, naputtelin lisää kirjeitä puhtaaksi ja toimitin kirjan valmiiksi. Se kertoo ensimmäistä kertaa miten mm. naiset järjestäytyivät auttamaan miehiä rintamalla ja miten Suomessa nähtiin tämä sota. Tähän saakka tavallisten sotilaiden kertomukset, jotka perustuvat paljon propagandaan, ovat olleet perustana nykysuomalaisten näkemyksille sodasta.

Olet luultavasti ainut suomalainen, joka on käynyt kaikissa paikoissa, missä suomalaisia on oleskellut Bulgariassa ja Romaniassa 1600-luvulta tähän päivään. Mitä olet löytänyt matkoillasi?

Lukiessani matkakertomuksia heräsi aikaisin kysymys miltä paikat näyttävät tänään? Mikä on muuttunut ja mitä voi vielä havaita tai nähdä, joka on samaa tai samankaltaista? Monet rakennukset ovat vielä pystyssä, jotkut ruokaperinteet elävät vielä ja museoissa voi tutustua vanhoihin esineisiin ja elintapoihin. Matkailijoiden kertomukset ovat tietenkin rajallisia, mutta paikan päällä kun näkee paikat, jotka he ovat kokeneet, ja siihen lisätään etnografinen materiaali, voi tehdä jännittävän aikamatkan.

Samalla yritän nähdä myös nykyajan tilanteen ja haasteet ja tehdä kestävää yhteistyötä. Kenttätutkijana tiedän, että on tärkeää kuunnella ja keskustella paikallisten kanssa, eikä vain hakea tietoa. Olen ollut paljon yhteydessä mm. Gorni Dubnikin kylän kanssa, jonka kanssa yhteistyö on sujunut jo useita vuosia bulgarialaisen Lecti Foundation avulla (ks. Lecti Support). Voin sanoa, että maailmankuvani on muuttunut matkojen ja vuoropuhelujen myötä ja ne ovat huomattavasti rikastuttaneet elämääni.

Kirjoista voi lukea lisää ja tilata Lecti Book Studion sivustolta.

Kuva: Filosofian tohtori Sabira Ståhlberg kertoo kirjoistaan Helsingin kirjamessuilla 2016.
(c) Sabira Ståhlberg 2016

Arts
Rezension: to reach you, I dream – um dich zu erreichen, träume ich

Dieser Titel des kleinen Buches der indischen Malerin Jyotika Sehgal, das 2018 im internationalen Verlag Lecti Book Studio erschienen ist, ist zugleich der von Sehgal ihrem dritten Bild gegebene Titel.

Arts
A journey from poetry to painting

National Award winner and painter Jyotika Sehgal was inspired by the Urdu poet Mirza Ghalib (1797–1869) to present the lingual to visual translation process. While writing and creating works in the translucent medium of Egg-Tempera from his Ghazals, she imagined him as herself, a painter, and saw herself coming closer to become a poet.

History
Finland firar 100 år – men hur gammalt är landet?

Då Finland blivit en ung, självständig nation frågade någon varför man skulle läsa historia i skolan. Svaret löd: ”Självklart, hur skall barn annars lära sig vem de skall hata?” Nationen behövde medborgare som var färdiga att bekämpa alla eventuella externa och interna fiender, på samma sätt som andra starkt nationalistiska stater.
Därför blev det viktigt att skriva om historien.

This website stores some user agent data. These data are used to provide a more personalized experience and to track your whereabouts around our website in compliance with the European General Data Protection Regulation. If you decide to opt-out of any future tracking, a cookie will be set up in your browser to remember this choice for one year. I Agree, Deny
592